Artkkeli Muusa ry:n lehdestä Oheinen nro 1/99 (kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoiden sähköinen ainejärjestölehti), Johanna Stenroos, vuodelta 1999:

Turun kirjakahvila

– viattomuutta jäljellä –

Brinkkalan sisäpihalla Vanhan suurtorin sydämessä Turun luomukirjakahvila tarjoaa täytettä niin kulttuurin- kuin makupalojenkin nälkään.

Makupalojen äären johdattaa Nora Varjama, kahvilan yleisvastaava, jolla on sormensa pelissä kaikkialla muttei pullataikinassa.

Miten kauan olet ollut mukana kirjakahvilan toiminnassa? Mitä teet käytännössä?

”Yli vuoden, jonka aikana on tapahtunut paljon. Tulin tekemään helmikuussa 1998 avajaisia kirjakahvilan muuttaessa uusiin tiloihinsa. Innostuin. Ennen olin ajatellut, miksi mennä vapaaehtoistyöntekijäksi, mutta täällä huomasin, tämähävn on kivaa! Kirjakahvila on avoin foorumi kaikelle mahdolliselle, mitä itse haluaa tehdä ja toteuttaa, sille, ken vapaaehtoisesti jaksaa raataa. Tämä on ehdottomasti palkitsevin työ, jossa olen ollut. Tulin toimintaan mukaan aluksi päivystäjäksi. Viime kesäkuusta asti olen ollut yleisvastaava, joka vastaa kaikesta muusta paitsi kahvinkeitosta: kirjakaupasta, markkinoinnista ja tiedotuksesta.”

Kerro kirjakahvilan historiasta ja taustasta. Milloin ja miten idea yhdistää perinteinen kahvila ja kirjakauppa sai alkunsa?

”Vuonna 1981 joukko kultturelleja ihmisiä halusi tuulettaa Turun kulttuurielämää ja otti hirveästi lainaa perustaakseen kirjakahvilan. Euroopassa oli buumi, jolloin perustettiin paljon vastaavia paikkoja, joista suurin osa ennen pitkää kuoli. Kirjakahvila jäi eloon, koska se pystyi täyttämään aukon Turun kulttuurielämässä. Nyt sen asema on vakiintunut.”

Millä periaatteella kirjakahvila toimii?

”Kukaan ei ole pomo. Toimintaa organisoidaan vastaavuusnimikkeillä, koska pelkät päivystäjät eivät riitä kantamaan koko vastuuta. Meillä on kotimaisten ja ulkomaisten kirjojen, kahvila-, talous- ja lehti- ja postikorttivastaava, jonka paikka on muuten avoinna, jos jotakuta kiinnostaa. Kaikki päätökset tehdään demokraattisesti hallituksen kokouksessa. Kirjakahvila on osuuskunta. Osuuksia on noin sata, mm. TYY:llä. Osuuden omistajat ovat tähän asti olleet passiivisia, mutta sananvaltaa on, jos sitä vaatii. Osuuskunta ei havittele voittoa, vaan tuotto menee toiminnan parantamiseen ja osinko osuuksien omistajille. Kirjakahvilan t-paidan logossa tiivistyy toiminnan ydin: ”Turun kirjakahvila – viattomuutta jäljellä”, suuressa kylmässä bisnesmaailmassa. Kirjakauppa on koko ajan tappiollista, mutta kahvilapuoli pitää toimintaa yllä.”

Millaista toimintaa kirjakahvila tarjoaa?

”Kirjakahvilan on tarkoitus tarjota vaihtoehtoista kulttuuritoimintaa. Pääsymaksuttomuus korostaa ei-kaupallisuutta. Meillä on runoiltoja, keskustelutoimintaa, erilaisia bileitä, esim. Absolutely Fabulous -teemabileet, kojut kirjamessuilla ja Ruisrockissa. Myös keskiaikapäivässä ollaan mukana. Uutuutena kesällä on tulossa DBTL:n aikaan Suomiperkele-teemailta. Yhdistettynä kulttuurikeskuksen etniseen iltaan meillä on pihapatiolla lava, jolla on tangoa, tangokaraokea, bändejä, kalevalaisia sketsejä jne. Ideana on, että Suomi on pop. Se on silmänisku kaikille suomalaismielisille ihmisille.

Kirjakahvilan galleria on foorumi ihmisille, jotka vasta debytoivat ja joita ei varsinaisiin taidegallerioihin vielä kelpuuteta. Täällä käyttökonteksti on erilainen kuin muualla. Kahvilassa taulut ovat kahvikupin lomassa katseen kohteina, taustalla. Tänne esillepanoon vaaditaan, että tekijällä on tarpeeksi kehystettyjä töitä; seinälle pääsevän on oltava kypsä ja motivoitunut.”

Onko toiminta kehittynyt paljon vuosien varrella?

”Tällä hetkellä toiminta on organisoidumpaa. Talous on aina ollut humanistien hommaa, mutta nyt sekin on kunnossa. Pohja on vakaa, vaikka taloudellisia voittoja ei tule. Kohta ollaan omillamme ja lainat saadaan maksettua. Meillä on uusi tila, josta ei jouduta lähtemään. Nyt keskitytään mainontaan ja tunnettuuden tekemiseen. Tietyt vakituiset tapahtumat, kuten keskusteluillat, joka on perinteikäs idea jo vanhan Kirjakahvilan ajoilta, pyritään säilyttämään.”

Tavoitellaanko jotain kohderyhmää esim. kirjakaupan spesifioituneella tarjonnalla?

”Kirjakahvilalla on monta kohderyhmää. Päivisin käy syömässä kulttuurikeskuksen väki ja vanhat mummot, jotka eivät jaksa laittaa ruokaa. Keskusteluillat keräävät oman yleisonsä ja bilehemmot ovat lukunsa erikseen. Selkeä kohderyhmä on olemassa erityisesti kirjakaupan puolesta. Meiltä saa korkeatasoista tutkimuskirjallisuutta, paljon omakustannelyriikkaa ja proosaa sekä lehtiä. Alunperin Kirjakahvilan idea lähti liikkeelle kauppojen tutkimuskirjavalikoiman parantamisesta. Useimmat asiakkaat hakevat jotain tiettyä. Sunnuntaishoppailijat eivät tänne eksy, mutta täällä voi tehdä löytöjä, esim. käsintehtyjä kirjoja. Meidän kauttamme voi myös tilata mitä tahansa kirjoja jopa nopeammin kuin netistä ja halvemmalla.”

Keskusteluillat kartoittavat laajalti kulttuuria ja yhteiskuntaa. Alustamassa ovat olleet mm. emeritusprofessori Pertti Karkama nykykulttuurin tilasta ja FT Paula Havaste miehen malleista sekä tv-toimittaja Timo Harakka kollegansa Putte Wilhelmssonin kera.

Ajankohtaisia teemoja ja hahmoja?

”Ajankohtaisuus ja kiinnostavuus ovat nimenomaan teemoina. Keskusteluiltaohjelma rakennetaan lähinnä humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen uusien kirjojen pohjalta. Mielenkiintoiset väitöskirjat huomioidaan aina. Sarjan päättävään tuottaja Ari Hiltusen elokuva-aiheiseen keskustelutilaisuuteen 21.4. kannattaa kaikkien potentiaalisten elokuvakäsikirjoittajien tulla. Silloin saadaan ainekset siihen, miten tulla suureksi Hollywood-käsikirjoittajaksi. Ensi syksyn ohjelma lyödään lukkoon vasta loppukeväällä. Syksyllä on tulossa ainakin suuri turkulainen elokuvakritiikin keskusteluilta, jolle on tarvetta.”

Miksi kannattaa tulla mukaan toimintaan, töihin?

”Yhteistunteen kokeminen on mahtavaa .Kukaan ei pomoile, mikä on varmasti monille jännää ja uutta. Täällä saa antaa oman panoksensa Turun kulttuurielämälle, vaikka olisi vain myymässä kahvilassa kaksi tuntia viikossa. Tästä saa työkokemusta ja -todistuksen. Päivystäjiä on noin 25-30. Vaihtuvuus mukana olevien kesken on suuri, jatkuvasti tulee uusia naamoja.”

Vielä lopuksi: muistatko jotain kohdallesi sattunutta erikoistapausta, joka olisi jäänyt erityisesti mieleesi?

”Keskiaikapäivänä oli surrealistista ja hauskaa olla tapahtumien keskellä, kun ympärillä oli ex tempore näyttämö. Oma tunnelmansa oli myös joulurauhan julistamisen jälkeen, kun kirjakahvila oli avoinna niille, jotka eivät halua viettää joulua. Sama tullaan varmasti toteuttamaan tulevaisuudessakin.”

Kirjakahvila on avoinna klo 11.30-18, osin myös kesällä.

Johanna Stenroos