Osuuskunta Turun Kirjakahvila syntyi vaihtoehtoisuuden kaipuusta vuonna 1981. Ryhmä samanhenkisiä ylioppilaita kokoontui Kasvisravintola Versoon suunnittelemaan kirjakahvilan perustamista Turkuun. Myöhemmin pidettiin perustava kokous ja saatiin Henrikinkadulta tila, joka kunnostettiin talkoovoimin.

Kirjakahvilan perustamisen takana oli halu luoda paikka laadukkaalle yhteiskunnalliselle ja tutkimuskirjallisuudelle, keskustelulle ja ihmisten kokoontumiselle. Samalla sanouduttiin irti puoluerajoista. Kirjakahvilan perustajat olivat vasemmistolaistaustaisia radikaaleja, jotka olivat kyllästyneet 1970-luvun yliopiston puoluepoliittiseen ilmapiiriin. Esikuva saatiin etenkin berliiniläisestä ja ruotsalaisesta kirjakahvilakulttuurista.

Henrikinkadun vanhassa kaupungilta vuokratussa puutalossa pidettiin avajaiset joulukuussa 1981. Kirjoja tilattiin aluksi Stockholms Bokcafén kautta, mutta myös kotimaisten pienkustantamojen tarjontaa ja kulttuurilehtiä löytyi kirjalasta alusta alkaen runsaasti. Tuoreeseen osuuskuntaan liittyi yhteisöjäsenten lisäksi noin 200 yksityistä jäsentä. Kirjakahvila herätti kiinnostusta enemmän kuin aluksi oli uskallettu toivoa. Myös yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa virisi ajan myötä, kun Kirjakahvilan paikka Turun kulttuurielämässä alkoi vakiintua.

1980-luvun puolivälissä Kirjakahvila muutti Henrikinkadulta Brinkkalan talon toiseen kerrokseen Vanhalle Suurtorille. Tänä aikana Kirjakahvila joutui remonttien tieltä kaksi kertaa evakkoon Juseliuksen taloon, kunnes vuonna 1998 Kirjakahvila pääsi nykyisiin tiloihinsa Brinkkalan talon sisäpihalle. Muutot ovat vaikuttaneet Kirjakahvilan kehittymiseen ja osittain myös toiminnan luonteen muuttumiseen. Nykyisissä tiloissa Kirjakahvilassa toimii kirjalan ja kahvilan lisäksi kuukausittain vaihtuva taidenäyttely.

Kirjakahvila on pitänyt ovensa auki myös festivaalien, keskiaika- ja joulumarkkinoiden sekä muiden tapahtumien aikana. Suurten tapahtumien aikaan Kirjakahvilan luonne muuttuu, kun kahvilasta tulee markkinayleisön pistäytymispaikka. Myös esimerkiksi Kirjamessuilla Kirjakahvila on esitellyt toimintaansa – itse asiassa koko kirjamessukonsepti kehitettiin Kirjakahvilan vaikutuspiirissä, ja sitä myös testattiin Brinkkalan pihassa ennen ensimmäisiä varsinaisia Kirjamessuja Turun messukeskuksessa.

Kirjakahvilan vakioasiakaskuntaan on vuosien varrella kuulunut niin anarkisteja ja akateemikkoja kuin kulttuuri-ihmisiä ja opiskelijoitakin. Kirjakahvila on kuitenkin avoin kaikille, ja monet ovatkin ottaneet tilan omakseen.

Vuosien aikana ovat vaihtuneet ympäristö ja ihmiset, mutta silti Kirjakahvila on säilyttänyt alkuperäisen ideansa. Vaihtoehtoisuus on aina ollut osa Kirjakahvilaa, vaikka sen luonne voikin olla muuttunut ajan myötä. Suunta on vaihdellut vasemmistolaisuuden ja vihreyden välillä aina idealistisesta akateemiseen ja ruohonjuuritasoon. Kirjakahvila on aina ollut tekijöidensä näköinen. Erilaisia panoksensa antaneita ihmisiä on yhdistänyt aktiivisen tekemisen tarve ja rakkaus kirjoihin.

Toimintaa pidetään yllä pitkälti vapaaehtoisten päivystäjien voimin. Parille kolmelle vastuuhenkilölle on toisinaan pystytty maksamaan myös palkkaa. Kirjakahvilan ohjelmistoa värittävät erilaiset kulttuuri-illat ja keskustelutilaisuudet, joiden tunnelma on erityinen kahvilan pienissä tiloissa. Myös yhteistyötä muiden pienten turkulaisten kulttuuritoimijoiden kanssa on pyritty lisäämään. Ja mikä tärkeintä, Kirjakahvilasta löytyvät yhä ne kaksi tärkeintä asiaa: kahvia ja kirjoja.