Artikkeli Turun Sanomat,  25.2.2003 , Irmeli Haapanen

Elämän kevät -kokonaisuus syventyy aikaan ja susiin

Turkulaisessa Tehdasteatterissa toimiva Iholla-ryhmä ja Kirjakahvila aloittavat tänä keväänä yhteistyön, jonka tarkoituksena on antaa yleisölle mahdollisuus tarkastella samoja teemoja kahdessa eri kulttuuriyhteisössä. Tehdasteatterissa valmistuu kaksi esitystä kokoavasta otsikosta Elämän kevät, ja Kirjakahvila järjestää esitysten teemoista keskustelutilaisuudet.

Ensimmäisenä valmistuu Laura Mannilan ohjaama Ajattomuuden rajalla -esitys, joka sukeltaa arjen ja psykorealismin taakse, unen, alitajunnan ja kehollisen kokemuksen todellisuuksiin.

– Esityksen lähtökohtana ovat ne hetket, jolloin tuntuu, että aika katoaa tai muuttuu toiseksi, surrealistiseksi saduksi esitystä luonnehtiva Mannila kertoo.

Esityksen taustamateriaalina on ollut mm. kolme romaania: Peter H¸egin Rajatapaukset, Erlend Loen Supernaiivi ja Michael Enden Momo.

– Kokonaisuus on syntynyt ryhmätyössä esiintyjien kanssa prosessikeskeisesti eli ilman valmista käsikirjoitusta, Mannila kuvailee.

Ajattomuuden rajalla ei ole muutenkaan perinteinen näytelmä, vaan kehollista, visuaalista ja assosiatiivista teatteria.

– Tässä ei ole puhetta, ei myöskään juonta tai seurattavaa tarinaa. Erilaisia henkilöhahmoja on, mutta nekään eivät ole järjellä ymmärrettävissä. Esitys muistuttaa unta, Mannila sanoo.

Ajattomuuden rajalla saa ensi-iltansa Tehdasteatterissa, Itäinen rantakatu 64, keskiviikkona 26. helmikuuta klo 19. Esitykseen liittyvä keskustelu Nyt, ikuisesti – ajattomuuden kokemus taiteessa järjestetään Kirjakahvilassa, Vanhalla suurtorilla, torstaina 13. maaliskuuta klo 18. Keskustelemassa ovat mm. ohjaaja Laura Mannila sekä valokuvaaja Armi Laukia.

Ihminen
ja/vai eläin

– Kirjakahvilan keskustelut eivät ole mitään yleisöluentoja, vaan niissä on tarkoitus tosiaankin keskustella teemoista yhdessä yleisön kanssa, Hanna Lammi sanoo.

Elämän kevät -kokonaisuuden toinen osa on johdatus lykantropiaan.

– Sana viittaa lääketieteellisesti psyykkiseen häiriöön, jossa ihminen uskoo olevansa susi. Lykantropia viittaa myös ihmissusiin, Sudenmorsian -esityksen ohjaaja Emma Puikkonen valaisee.

Susi-kokonaisuuden nimestäkin voi päätellä, että yksi esityksen taustavaikuttajista on ollut Aino Kallaksen samanniminen romaani. Sen lisäksi Sudenmorsianta varten on luettu kansansatuja, loitsuja ja tarinoita ihmiseläimistä.

– Minulle susi tarkoittaa kaikkea sitä, mitä pidetään piilossa: häpeää, seksuaalisuutta, väkivaltaisuutta, heikkoutta ja pelkoa. Olemme tehneet esityksessä erilaisia susia kuten USA-suden, Pyhäsuden ja poliisisuden, Puikkonen kertoo.

Myös Sudenmorsian – johdatus lykantropiaan on syntynyt osittain improvisaatioiden ja prosessilähtöisen tekemisen pohjalta. Heli Peltoniemi seurasi harjoituksia ja ideointia ja kirjoitti niiden pohjalta käsikirjoituksen.

Sudenmorsiamen ensi-ilta on perjantaina 21.3. klo 19, ja teemoja syvennetään tai pohjustetaan Kirjakahvilassa 27.3. klo 18. Keskustelemassa ovat Heli Peltoniemen lisäksi naistutkija Kukka Melkas, joka on tutkinut Aino Kallaksen tuotantoa, sekä kirjailija Saila Susiluoto, jonka käsittelee omassa tuotannossaan eläimen ja ihmisen tematiikkaa.

Superisä jatkaa

Tehdasteatterin keväässä jatkaa toukokuulle asti alkuvuodesta ensi-iltansa saanut Jorma-ryhmän Killer Joe – Murha-Jokinen tulee taloon. Maaliskuun 7. päivänä puolestaan tulee uusintaensi-iltaan syksyllä nähty Iholla-ryhmän lastennäytelmä Isäni on supermies.

Huhtikuun 11.-13. päivinä vietetään Tehtaalla vierailuviikonloppua. Luvassa on mm. improvisaatiota ja tanssia.
IRMELI HAAPANEN