Kirjakahvilan, Kestäviä digitaalisia tulevaisuuksia kuvittelemassa -tutkimushankkeen ja KULTVA-tutkimusverkoston kevätkaudella startannut yhteiskunnallinen näytös- ja keskustelusarja jatkuu Kirjakahvilassa kaksi-iltaisen aloitusnäytöksen 18.–19.9. jälkeen joka toinen torstai klo 18.30 marraskuun loppuun asti. Ei pääsymaksua. // The political film & discussion series, launched by Kirjakahvila, the research project Imagining Sustainable Digital Futures (LUT University) and the KULTVA research network (University of Turku) earlier this year, continues with a two-night screening on Wed 18.9. and Thu 19.9. and continues until the end of November every second Thursday at 18.30. Free admission.

Vaihtoehtojen kuvittelu on ratkaisevan tärkeä kansalaisyhteiskunnan ja poliittisten kamppailujen työkalu. Voimmeko kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia elävän kuvan avulla? Syyskaudella 2024 kokoonnumme pohtimaan aihetta ja keskustelemaan siitä kuudella erilaisia teemoja käsittelevällä ja erilaisia tulevaisuuksia visioivalla kerralla.

Leffakerho käynnistyy kahtena peräkkäisenä iltana katsottavilla Star Trek -sarjan jaksoilla. Pian 60 vuotta täyttävä scifiutopia alkoi vuonna 1966 monella tapaa yhteiskunnallisesti uraauurtavana tv-sarjana. Seuraavaksi on vuorossa Fahrenheit 451 -näytös, joka toimii samalla Turun Varjokirjamessujen ennakkotapahtumana. Yhtiövaltakriittinen Robocop sattuu osumaan Asunnottomien yön iltaan, The Girl With All the Gifts ennakoi saman viikonlopun vainajainpäivän vastaanottoa ja Yhdysvaltain presidentinvaalipäivää seuraavalla viikolla katsotaan tuore Civil War. Syyssarja päättyy kansainvälisen Palestiina-solidaarisuuspäivän aattona palestiinalaisen Larissa Sansourin scifilyhäreihin.

//

The ability to imagine alternatives to the present is crucial for civil society and a powerful tool for political struggle. How can we imagine alternative futures through film? In fall 2024, we will gather at Kirjakahvila to watch, think and discuss films with six varying themes and visions of the future.

The series starts with a two-night screening of Star Trek. Launched in 1966, the TV show was politically groundbreaking in many ways. Coming up next is Fahrenheit 451, as an advance event to the Turku Shadow Bookfair. Robocop, highly critical of corporate power and the police state, will be screened on the Night of the Unhoused, while The Girl With All the Gifts heralds the coming of the Day of the Departed. And then, following the US presidential election week, there’ll be Civil War. The fall series concludes on the eve of the International Day of Solidarity with the Palestinian People with three scifi short films by the Palestinian director Larissa Sansour.

Syksyn 2024 ohjelma // Fall 2024 programme
Fb: https://www.facebook.com/events/917004253577166

18.9. Star Trek
Teema | theme: politics of the past, rights of the future (pt. 1) | menneen politiikat, tulevan oikeudet (osa 1)
• The Original Series, S03 E15: ”Let that be your last battlefield” (tarina//story Lee Cronin, ohj.//dir. Jud Taylor, USA 1969, 51 min)
• The Next Generation, S02 E09: ”The measure of man” (tarina//story Melinda M. Snodgrass, ohj.//dir. Robert Scheerer, USA 1989, 44 min)
19.9. Star Trek
Teema | theme: politics of the past, rights of the future (pt. 2) | menneen politiikat, tulevan oikeudet (osa 2)
• Deep Space Nine, S06 E13: ”Far beyond the stars” (tarina//story Marc Scott Zicree, ohj.//dir Avery Brooks, USA 1998, 47 min)
• Discovery, S01 E01: ”The Vulcan hello” (tarina//story Bryan Fuller & Alex Kurtzman, ohj.//dir. David Semel, USA 2017, 44 min)
3.10. Fahrenheit 451 (ohj.//dir. François Truffaut, UK 1966, 112 min, K12)
Teema | theme: tieto on vastavaltaa | knowledge is counter-power
17.10. Robocop (ohj.//dir. Paul Verhoeven, USA 1987, 103 min, K18)
Teema | theme: yhtiövalta ja poliisivaltio | corporate power and police state
31.10. The Girl with All the Gifts (ohj.//dir. Colm McCarthy, UK 2016, 111 min, K16)
Teema | theme: valkoinen ylivalta ja maailmanloppu | white supremacy and the end of the world
14.11. Civil War (ohj.//dir. Alex Garland, USA 2024, 109 min, K16)
Teema | theme: polarisaatioretoriikka ja journalistinen katse | rhetorics of polarization and the journalistic gaze
28.11. Larissa Sansour’s scifi trilogy // ثلاثية الخيال العلمي للاريسا صنصور
Teema | theme: tulevaisuuksien kuvittelua miehityksen alta | imagining futures while under occupation
• A Space Exodus (ohj.//dir. Larissa Sansour, Palestine/DK 2008, 4 min, English)
• Nation Estate (ohj.//dir. Larissa Sansour, Palestine/DK 2012, 9 min, Arabic with English subtitles)
 • In the Future They Ate from the Finest Porcelain // (ohj.//dir. Larissa Sansour & Søren Lind, Palestine/UK/DK/Qatar 2015, 29 min, Arabic with English subtitles)

18. & 19.9. Star Trek: TOS, TNG, DS9, DSC (1969, 1989, 1998, 2017)

Leffakerhon syyskausi käynnistyy kahtena peräkkäisenä iltana katsottavilla Star Trek -sarjan jaksoilla. Pian 60 vuotta täyttävä scifiutopia alkoi vuonna 1966 monella tapaa poliittisesti uraauurtavana tv-sarjana. Kirjakahvilassa katsotaan neljällä eri vuosikymmenellä kuvattuja jaksoja, joita yhdistää pohdinta vallasta, sorrosta ja (ihmis)oikeuksien kattavuudesta. Star Trek -keskustelun teemana on erityisesti scifi- ja fantasiafilmatisointien nykypäivänä osakseen saama kritiikki, jossa niiden tekijöitä/tuotantoyhtiöitä syytetään ideologisuudesta ja ”woketuksesta” sillä lähtöoletuksella, että entisaikojen tuotoksissa ei olisi käsitelty yhteiskunnallisia epäkohtia vastaavan ajankohtaisilla tavoilla. Star Trek on ihanteellinen pohja aiheen käsittelylle paitsi siksi, että se on alusta asti painottanut monimuotoisuutta, myös siksi, että sarjan jaksoissa ja elokuvissa matkataan usein tavalla tai toisella ihmiskunnan menneisyyteen ja tarkastellaan kyseisen aikakauden yhteiskunnallisia epäkohtia ja sitä, millaisten tulevaisuuksien puolesta silloin on kamppailtu – tietysti kulloisenkin tuotantoajankohdan yhteiskunnallisten kysymysten ja kamppailujen innoittamana.

The series starts with a two-night screening of Star Trek. Launched in 1966, the TV show was politically groundbreaking in many ways. On Wed 18.9. and Thu 19.9. we explore the politics of Star Trek by watching episodes from four decades, all dealing with questions of power, oppression, and the extent of (human) rights. The theme of the discussion is a critique widely directed at current sci-fi and fantasy media in which their creators and/or production companies are accused of ”wokeification” and pandering to a ”DEI ideology” (diversity, equity, and inclusion) instead of a so-called real fanbase, and in which it is assumed that the sci-fi and fantasy media of the past did not take real-world social issues into account in a similar manner. Star Trek is ideal for looking into the debate not only because it has emphasised diversity from the very beginning, but also because the franchise often depicts time-travel to humanity’s unjust past and deals with inequality and future-oriented dreams in the given era – of course, inspired by the social context and struggles of the time of production.

”Star Trek was an attempt to say that humanity will reach maturity and wisdom on the day that it begins not just to tolerate, but take a special delight in differences in ideas and differences in life forms. […] If we cannot learn to actually enjoy those small differences, to take a positive delight in those small differences between our own kind, here on this planet, then we do not deserve to go out into space and meet the diversity that is almost certainly out there.” – Gene Roddenberry (1921–1991)

3.10. Fahrenheit 451 (1966)

Leffa- ja keskustelusarjan toisen viikon teemana on tiedon vallankumouksellisuus. Viikonloppuna Taiteen talolla ja Kirjiksessä järkättävien Turun Varjokirjamessujen ennakkotapahtumana samalla toimivassa näytöksessä katsotaan ranskalaisen uuden aallon kärkiohjaaja François Truffaut’n (1932–1984) ainoa tieteiselokuva, joka oli myös ohjaajan ainoa englanninkielinen ja ensimmäinen värielokuva. Dystooppisessa tulevaisuudenkuvauksessa totalitaristisen hallinnon ”palomiehiksi” kutsutut viranomaiset etsivät ja tuhoavat kaikkea kirjallisuutta. Palomies Guy Montag tekee työtä käskettyä, kunnes alkaa miettiä tekojensa seurauksia ja radikalisoituu.

Elokuva perustuu Ray Bradburyn (1920–2012) scifiklassikkoon vuodelta 1953. Julkaisun yhteiskunnallisena kontekstina oli ”red scaren” eli mccarthylaisen kommunistivainon voiman vuodet Yhdysvalloissa, ja varhaisessa haastattelussa Bradbury kertoikin kirjoittaneensa teoksen siksi, että oli huolissaan kirjojen kohtalosta ja niiden polttamisesta kotimaassaan. Myöhemmin kirjailija on kuitenkin muuttanut selitystään ja harmitellut, että hänen teoksensa on ymmärretty väärin. Tarina ei hänen mukaansa tarkastelekaan totalitaristisen valtion harjoittamaa sensuuria ja kontrollia eikä hän kirjoittanut sitä reaktiona senaattori Joseph McCarthyn politiikkaan, vaan kyse on siitä, miten televisio tappaa kiinnostuksen lukemiseen: valtion sijaan syyllinen on joukkomedian lumosta päihtynyt kansa itse. Vuonna 1994 julkaistussa haastattelussa Bradbury ilmoitti, että kirja on allegoria poliittisesta korrektiudesta, joka hänen mukaansa oli mielenhallintaa ja sananvapauden kontrollointia ja näin ollen ”todellinen vihollinen nykypäivänä”.

Myös ohjaaja François Truffaut’n poliittinen tausta on kompleksinen. Siinä missä muut ranskalaisen uuden aallon ohjaajat olivat pitkälti vasemmistoradikaaleja, Truffaut julistautui täysin irti politiikasta. Toisaalta hänen kiivas porvarillisen vasemmiston kritiikkinsä johti myös syytöksiin oikeistolaisuudesta. Fahrenheit 451 -filmatisoinnin on tulkittu liittyvän Truffaut’n omiin kokemuksiin hänen kasvaessaan lapsena natsi-Saksan miehittämässä Ranskassa.

Näytöksen jälkeisessä keskustelussa voimme pohtia muun muassa sitä, miten elokuva, sen taustat ja tulkinnat koskettavat sananvapauteen, sensuuriin ja tiedon vallankumouksellisuuteen liittyviä teemoja nykypäivän Suomessa.

//

The second theme in the series is the revolutionary potential of knowledge. Serving as an advance event for the weekend’s Turku Shadow Bookfair taking place at the House of Art and Kirjakahvila, we will watch the French New Wave director François Truffaut’s (1932–1984) only science fiction movie, which was also his only English-language film. In this dystopian vision of future, authorities called ”firemen” search and destroy all literature. Guy Montag, a fireman, follows orders unquestioningly until he starts to reflect on the consequences of his actions and becomes radicalised.

The film is based on the classic 1953 science fiction novel by Ray Bradbury (1920–2012). The social context for the publication was the United States of the McCarthy era and the anti-communist (Second) Red Scare; and indeed, in an early interview Bradbury stated that he wrote the novel because he was worried about the possibility of book burning in the country. Later the author changed his explanation, however, claiming that Fahrenheit 451 had been misunderstood. He said that the story is not about censorship and control by a totalitarian state and that he did not write it as a reaction to Senator Joseph McCarthy’s policies, but instead it’s a commentary on how mass media, and television in particular, reduces interest in reading literature: the culprit is not the state but the people themselves, intoxicated by the allure of mass media. In an interview published in 1994, Bradbury cited political correctness as an allegory for the censorship in the book, calling it ”the real enemy these days” and labeling it as ”thought control and freedom of speech control.”

The political background of the director François Truffaut is complex as well. While the other French New Wave directors mainly gravitated towards left-wing radicalism, Truffaut declared himself completely detached from ideology and politics. On the other hand, his fierce criticism of the bourgeois left even led to the bourgeois left accusing Truffaut of fascism. One motivation for adapting Fahrenheit 451 has been addressed to Truffaut’s own experiences growing up as a child in Nazi-occupied France.

In the post-screening discussion, we can for example consider how the film, its background and its interpretations relate to themes of freedom of expression, censorship and the revolutionary potential of knowgledge in the 2020s.

”The film of tomorrow appears to me as even more personal than an individual and autobiographical novel, like a confession, or a diary. The film of tomorrow will be an act of love.” – François Truffaut, 1957