Turun raitiotiet ovat olleet osa elävää modernia kaupunkia vuodesta 1905 lähtien, jolloin tarmokas konsuli C. Bolinder saapui AEG:n edustajana Turkuun perustamaan sähköraitioteitä. Talvisodan ja jatkosodan pommituksissa raitiotie kärsi vaurioita, mutta sodan ja pulan aikana raitiotiet olivat ainoa luotettava kulkuväline kaupungissa. Kolmosen raitiovaunun viime matkan aikaan 1.10.1972 lähes kaikki turkulaiset pitivät raitioteiden lakkautusta virheenä. Miksi kuitenkin 1960-luvun alussa esitetyt laajennukset Kuralaan, Vasaramäkeen ja Ruohonpäähän sekä aavevaunujen lisähankinta tyrmättiin ja raitiotie päätettiin lakkauttaa? Millainen oli nuoren kreivi August Armfeltin perustama hevosraitiotie, joka ajautui konkurssiin 1892? Entä millainen voisi olla Turkuun parhaillaan suunniteltava uusi raitiotie?

Turun sähköraitiotieliikenteen käynnistymisen 22.12.1908 satavuotisjuhlan kunniaksi julkaistu kirja esittelee Turun raitioteiden historian, kehityksen ja mahdollisen tulevaisuuden muisteluiden, lehtijuttujen, päätöksentekoasiakirjojen sekä nostalgisten ja dramaattisten valokuvien avulla. Samalla kirja kertoo Turun kehityksestä, arkkitehtuurista ja kaupunkikuvan muutoksesta. Kirja sisältää myös uutta tutkimustietoa toteutumattomista laajennussuunnitelmista ja lakkautuksesta.

Kirjassa on tiivistelmät, kuvatekstit ja vaunuluettelo ruotsiksi ja englanniksi. 800 valokuvaa, karttaa ja piirrosta. Kovakantinen, nelivärinen, A4, 288 sivua. Helsingissä toimiva Kustantaja Laaksonen on Turun Raitiotiet -teoksen lisäksi julkaissut useita muita joukkoliikenne- ja tekniikka-aiheisia teoksia.

Mikko Laaksonen pitää kirjasta esitelmän Kirjakahvilassa to 4.12 klo 19. Tilaisuudessa on saatavilla kirjaa tapahtumahintaan 45 € (norm. 49 €) sekä kirjoittajan signeerauksia. Lisätietoja Mikko Laaksonen, puh. 040-7202256