Kirjoitus Aamuset -lehdessä 18.10.2006, Heli Mäki-Laurila

Osuuskunta Kirjakahvila toiminut jo 25 vuotta

Kulttuuripullaa, kirjoja ja keskusteluja

Kahvin, kirjojen ja kulttuuriohjelmien varassa toimiva Turun Kirjakahvila on tyydyttänyt kaupungin kulttuurinälkää jo 25 vuotta. Osa-alueet liittyvät kiinteästi toisiinsa, vaikka toiminta onkin eri aikoina painottunut vaihtelevasti. Vapaaehtoistyöhön perustuva Kirjakahvila on aina ollut tekijöidensä näköinen. Turun Kirjakahvila on yksi pisimpään Suomessa toimineista osuuskuntamuotoisista kirjakahviloista.Kirjat, kahvi ja kulttuuri elävät tiukassa symbioosissa Brinkkalan sisäpihalla.
TS/Heli Mäki-laurila
Kirjakahvilan toiminta on aina perustunut vapaaehtoisiin työntekijöihin. Kuvassa nykyistä työvoimaa vasemmalta Pirita Hyvärinen, kahvilavastaava Margarita Rossello, toiminnanvastaava Hanna Kaikko ja Elina Räty.
– Toiminta on kuin ratas, jossa kaikki nivoutuu toisiinsa. Tosin kulttuuriohjelma on painottunut sen jälkeen, kun Nora Varjama tuli sitä kehittämään, luonnehtii toiminnanvastaava Hanna Kaikko Kirjakahvilan nykyistä linjaa.

Osuuskuntamuotoisen Kirjakahvilan toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Vain kahvilavastaava ja toiminnanvastaava saavat osa-aikaisesta työstä palkkaa.- Tämä toimii hyvin eri tavalla kuin muut kulttuuriorganisaatiot. Mitään pysyvää konseptia ei ole, vaan uudenlainen toimintamalli kulkee sykleissä, myöntää Kaikko.

Koska toiminta nojaa pitkälti vapaaehtoistyötä tekeviin ihmisiin, osa yhteyksistä saattaa katketa, kun väki Kirjakahvilassa vaihtuu. Toisaalta uudet ihmiset tuovat mukanaan uusia kontakteja.

– Siinä on haastetta, miten saa tieto-taidon välittymään eteenpäin. Usein vastaavat valitaankin omasta porukasta, sillä päivystäjät tuntevat ja tietävät jo paikan, pohtii Kaikko.

Paikka toisten tapahtumille

Kaikko painottaa Kirjakahvilan roolia tuottajana ja paikkana, jossa yhteistyökumppanit voivat toteuttaa omia ideoitaan. Kirjakahvila järjestää itse kirjallisuuskeskusteluja, runoiltoja ja tiedekeskusteluja.

– Itse olen sitä mieltä, että mitä vähemmän tilat ovat tyhjänä, sen parempi, perustelee Kaikko.

Liikemiesmentaliteetilla Kirjakahvilaa ei pyöritetä vaan rakkaudesta kulttuuriin. Tilavuokrissa käytetään harkintaa, Kirjalan puoli pyörittää itsensä ja kulttuuripullasta jää rahaa muuhun toimintaan. Ilman päärahoittajien, Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen taidetoimikunnan apurahoja toimintaa olisi hyvin vaikea jatkaa.

Kirjakahvila-nimestä huolimatta kulttuuri ymmärretään hyvin laajasti. Jos joku haluaa luennoida urheilusta, sekin sulatetaan.

Euroopan mallilla Turkuun

Vuonna 1981 Kirjakahvilan ideoijat päättivät perustaa Turkuun Kirjakahvilan, josta opiskelijat saisivat tenttikirjoja. Samalla paikka oli poliittisesti sitoutumaton kohtaamispaikka. Mallia haettiin Euroopasta. Alkuvuosina kirjakahvila koettiin hyvin akateemiseksi paikaksi. Kulttuuriohjelma ja kahvilatoiminta ovat vetäneet puoleensa kaikenlaisia kaupunkilaisia kymmenisen vuotta.

25 vuodessa Kirjakahvila on kokenut paljon. Takana on useampi muutto. Ensimmäisestä Henrikinkadulle talkoovoimin kunnostetusta paikasta on päädytty Brinkkalaan, joten vanhojen aktiivien mielestä oikeaa Kirjakahvilaa ei ehkä enää ole. Moni Keskiaikaisten markkinoiden tai Vanhan suurtorin joulumarkkinoiden kävijä löytää kahvilaan sattumalta ja hämmästyy paikan pitkää historiaa. Nykypäivä on saapunut myös Kirjakahvilaan. Kaupunki lahjoitti paikkaan ilmaisen langattoman nettiliittymän.

– Turun Kirjakahvila juhlii 30-vuotista taivaltaan, lupaa Hanna Kaikko.

Sen varmistamiseksi mukaan kaivataan jatkuvasti uusia päivystäjiä. Aluksi jokainen päivystää kerran viikossa kaksi tuntia. Omasta mielenkiinnosta riippuu, miten hyvin Kirjakahvila imaisee mukaansa.

Heli Mäki-Laurila